Defeza e Seguranca

Identifika Ondas Bo’ot Kauza Husi Mudansa Klimátika, UPM Husu Inan Aman Kuidadu Oan Paseu Iha Tasi Ibun

Identifika Ondas Bo’ot Kauza Husi Mudansa Klimátika, UPM Husu Inan Aman Kuidadu Oan Paseu Iha Tasi Ibun

Smnewstl.com 23-12-21 (Dili) – Mudansa klimátika dadauk ne’e, sai ameasa mundiál liul-liu bá rejiaun ázia hanesan Japaun, Malaysia no nasaun seluk tan ne’ebé afeta bá inundasaun inklui tsunami iha provísia Nusa Tenggara Timur (NTT) hodi rezulta uma populasaun no edifísiu públiku hetan estragus.

Fenómena ida-ne’e, sai mós ameasa bá Timor-Leste ne’ebé parte Diresaun Nasioná Metrolojia Jeofízika (DNMG) hasai ona alerta hodi bolu atensaun bá sidadaun sira liu-liu hirak ne’ebé hela iha área risku bá dezastre, atu kuidadu aan durante loron 6 nia laran, hahú husi 24 to’o 30 Dezembru 2021.

 

Ligadu ho mudansa klimátika ne’ebe la’ós deit udan ho anin, maibé, mos provoka tasi boot, parte Unidade Polísia Marítima (UPM) bolu atensaun ba inan-aman sira atu nafatin kuidadu oan bainhira lori ba paseu iha tasi li-liu durante selebrasaun loron bo’ot.

Bá jornalista sira iha Komandu UPM Sional Dili, Komandante UPM, Superintendente Básilio de Jesus husu bá sidadaun hotu ne’ebé maka selebra férias natál ho tinan foun atu nafatin atensaun bainhira lori oan sira ba paseu iha raihenek mutin ligadu ho mudansa klimátika ne’ebé akontese.

Tan ne’e, Komandu UPM sei taka pamfeltu iha tasi ibun sira, hahú husi Dili to’o iha munisípiu sira seluk, nu’udar medidas prevensaun ida bá hodi redús númeru mate husi sidadaun sira-ne’ebé sei bá haris tasi, tanba iha 2020 iha ema na’in 13 mak mate iha tasi, no tinan foun 2021 ema na’in 4 mak mate iha tasi, tanba mout.

“2021 ita iha na’in 4 mak lakon sira-nia vida, tanba mout iha tasi, ho esperansa katak, selebra natál 2021 ida-ne’e liu-liu iha dia 25 Dezembru ita fó hanoin bá inan-aman hotu, bá ema hotu-hotu liu-liu bá labarik minor idade 15 anos bá karaik, bele bá haris tasi, maibé tenki atensaun bá pontus sira-ne’ebé mak UPM mensiona ona iha ami-nia avizu espanduk ida-ne’ebé mak sei bele koloka iha fatin hotu-hotu tasi ibun sira-ne’e,” dehan Komandante UPM, Superintendente Básilio de Jesus.

Pontu atensaun ne’e mak hanesan, Primeiru mak ondas boot tenki, segundu anin boot, terseiru udan boot ikus liu mak tasi klean, bainhira haris tasi tenki kuidadu.

“Sé tasi boot evita ida-ne’e, sé anin boot evita ida-ne’e, sé udan boot evida, sé tasi kle’am mós evita ida-ne’e, par nune’e ita labele lakon ita-nia vida iha tempu natál iha tempu tinan foun, kuida ita-nia vida, tanba ita-nia vida iha ita-nia liman rasik,” dehan nia.

Alem de ne’e, UPM mós identifika ona fatin 10 ne’ebé sei taka pamfletu hanesan iha Munisípiu Dili mak área Cristu Rey ho Pantai-Kelapa, Likisá-Maubara, Atabae to’o Batugade, Suai, Same no Lospalos.

Maske ho kondisaun ekipamentu limitadu, maibé UPM prepara ona ró lansa ida, bainhira mosu insidente ruma, komunidade sira bele halo kontaktu emerjénsia bá komandante UPM no segunda komandante operasaun UPM, nune’e seksaun patrullamentu bele atende lalais.(ant)


NOTISIA RELEVANTE


Komentariu

CITIZEN JOURNALISM
x
error: